Petroskoissa Agriculture Club –klubissa piettih ”Kantakanšat ta oikevuš tietojen šuamiseh (Karjalan ta Mordovijan tašavallan esimerkillä)” -tutkimukšen esittely. Tutkimukšen luatijina ollah YK:n kantakanšojen oikevukših liittyjän eksperttimekanismin jäšen Aleksei Cikarev ta Mordovijan valtijonyliopiston oikevuštietokunnan opaštaja, oikevuštietojen kandidatti Vasili Nemečkin.
Tutkimukšešša on kačottu kuinka mahollista on kantarahvahien etuštajilla, kumpaset ollah muajilman turvattomimpie väještöryhmie, šuaha tietoja, ta mitein tähä prosessih vaikutetah vallan instituutit ta yhteiskunta. Oikevuš tietojen šuamiseh on niitä ihmisoikevukšie, mit on merkitty kantarahvahien oikevukšien deklaratijošša, kumpasen 70-vuotispäivyä vietetäh vuotena 2018 YK:n piäšihterin šuojelukšešša.
Esittelyššä käsiteltih kantakanšojen oikevukšien alan kanšainvälisie standarttija ta eritašosie lakienluajintasistemijä. Paistih niise kantakanšojen tilantehešta ta niistä proplemoista, kumpaset tullah heilä vaštah omaperäisyön šäilyttämishommissa. Še on auttan ymmärtyä, millä aloilla piäšy tietojen šuamiseh on välttämätöintä.
Tapahtuman järještäjä Aleksei Cikarev laušu virkkehen, kumpaista käyttäy invalidien liikeh omie oikevukšieh puoluštamisešša: ”Ei mitänä meistä ilman meitä”. Nämä šanat hyvin heijaššetah muajilman kantakanšojen liikkehen prinsippie: kaikki, mi koškou ta vaikuttau kantakanšoih, on tehtävä heijän tietosen šuoštumukšen mukah. On tärkietä ymmärtyä, jotta ennen tämmösen šuoštumukšen antamista, kantarahvahilla on oltava kaikki täyvelliset tiijot etukäteh. Tämä koškou kaikkija aloja: šekä kieltä ta kulttuurie, jotta rahotuškyšymykšie ta varuššušta luonnonmyllissykših. Esimerkikši, perintehellisissä ta ušeičči šyrjäsissä paikoissa eläjillä kantakanšoilla on hyvin tärkietä ymmärtyä, mitä valtijonohjelmie on työllisyön ta yrittäjyön kannuštamisen alalla. Toini esimerkki, kumpasešta Karjalan tašavallašša on jo tullun yhteiskunnallisen keškuštelun aihe: valičuštiijot šekä iäneššyšb’ulletenit kantakanšojen kielillä ois voinun lisätä iäneššyšaktiivisutta karjalaisien ta vepšäläisien perintehellisissä eläntäpaikoissa.
YK:šša tavallisešti koroššetah, jotta tietoja on levitettävä kantakanšojen kielillä, šentäh kun vain täššä tapaukšešša voit šanuo, jotta tietoja on ymmärretty oikein ta täyvellisešti. Täššä šuhtehešša kahešša tutkimukšen objektina olijašša tašavallašša – Karjalašša ta Mordovijašša – on keräytyn runšahašti kokemušta: julkaissah joukkoviestimie, kehitetäh digitalista alua kantakanšojen kielillä, kumpaset tullah yhä enämmän näkyvih perintehellisissä eläntäpaikoissa. Kannatušta šuahah innovatiiviset projektit, šemmoset kuin Karjalan tašavallan itämerenšuomelaisien kanšojen resurssi- ta medijakeškuš.
Tutkimukšešša on kačottu niise kuinka mahollista on kantakanšojen etuštajilla šuaha tietoja omista oikevukšistah: molommissa tašavalloissa tärkie rooli on oikevušasiemiehellä, tietoja vallanelimien ruavošta voit lukie Internetissä.
Tietyšti, tutkimukšen luatijat šuositellah olla keškeyttämättä alotettuo ruatuo ta jatkua tietojärještelmän kehittämistä, mih kuuluu šekä oikeuvellisen nigilismin ta tietojen šuamisen epätaša-arvon poistamini, jotta šyrjäsien eläntäkohtien viestintätekniikan parentamini ta vallanelimien saittien kiäntämini kantakanšojen kielillä.
