Helsinkin yliopistošša oli pietty kanšainvälini konferenšši ”Kantakanšojen oikevukšet ta kulttuuriperintö”. Piäkeškuštelun aihiena oli YK:n kantakanšojen oikevukših liittyjän eksperttimekanismin esityš ”Kantakanšojen oikevukšista kulttuuriperintöh”. Eri maijen tietomiehet, praktikot, ekspertit kerrottih omašta kokemukšeštah ta käsiteltih šemmosie kyšymykšie, kuin kantakanšojen ošallistumini kulttuuriperinnön objektien hallintah, kulttuuri- ta kielioikevukšien šuhteh ičenmiäräyšoikeuteh, tietoyhteisön rooli kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä, kantakanšojen kulttuuriobjektien kotiuttamini. Ekspertit koroššettih vuotena 2019 pijettävän kanšainvälisen alkuperäiskielien vuuvven effektiivisen vieton tärkeyttä ta šuhtauvuttih myönteisešti UNESCOn uuteh politiikkah, kumpani on šuunnattu keškenäiseh vaikutukšeh kantakanšojen kera.
Konferenšših otti ošua šuomelais-ugrilaisien kanšojen etuštajie: saamelaisie, karjalaisie, inkeroisie, komilaisie, marilaisie, udmurttilaisie. Nuori karjala –keškukšen piämieš piti pakinan konferenššin avajaisissa ta luati šen yhtehvetoja YK:n kantakanšojen oikevukših liittyjän eksperttimekanismin nimeštä. Marin valtijonyliopiston professori Galina Škalina otti ošua keškušteluh naisien roolista kantakanšojen kulttuuriperinnön šäilyttämiseššä ta popularisoimisešša. Komin tašavallan Valtijonpalvelun ta hallinnan akatemijan Innovatiivisien kielitehnologijien keškukšen johtaja Marina Fedina kerto myönteiseštä kokemukšeštah šiitä, kuin šuau käyttyä innovatiivisie tehnologijie kantakanšojen kielien šäilyttämiseššä ta kehittämiseššä. Inkeroini ekspertti, YK:n kantakanšojen vakituisen forumin jäšen, Dmitri Harakka-Zaicev pakasi šiitä, kuinka vaikutetah toini toiseh kulttuuriperintö, ympäristö ta kantakanšojen muaoikevukšet.
Konferenššin ošanottajat hyväkšyttih Šuositukšet valtijoilla, YK:lla ta kantakanšoilla.
Tarkemmin konferenššin ainehistoh voit tutuštuo Helsinkin yliopiston saitilla.
