Täššä julkaisušša on esillä YK:n tervehyön šuojelun tutkimuš kantakanšojen oikevukšien valošša, eksperttien šuositukšet, globaliset käytännöt ta kanšainväliset standartit kantakanšojen tervehyön šuojelun alalla. Luvettavakši on niise pantu Venäjän kantakanšojen tervehyttä käsittelijän eksperttiseminarin ainehistokokomuš. Julkaisu koškou kantakanšojen tervehyön šuojeluo, liäkäripalvelujen järještämistä karjalaisien ta vepšäläisien eläntäpaikoissa. Huomijota on kiinitetty ruumihillisen ta henkellisen tervehyön kyšymykših ta šiih, mitein ekologija šekä kielen ta kulttuurin turvallisuš vaikutetah tervehyöh.
Julkaisijana on Karjalan tašavallan kanšalaisjärještö «Kantakanšojen ta yhteiskuntadiplomatijan tukikeškuš «Nuori Karjala». Julkaisu on luajittu ”Karjalan šuomelais-ugrilaiset kanšat – kohti keštävyä kehityštä” -kompleksiprojektin puittehissa KT:n Kanšallisušministerijön šekä Kanšainvälisen šuomelais-ugrilaisien kanšojen neuvuo-antajan komitietan kannatukšella.
Hyvä lukija!
Viime 30 vuuvven aikana muajilman kantakanšat on luajittu šuuren harpaukšen omien individualisien ta kollektiivisien oikevukšieh turvuamishommissa. Kantakanšojen liikkehien johtajien periksiantamattomuš on johtan šiih, jotta kolonialismin jälkivaikutukšie ruvettih käsittelömäh, ta pikkuhil’l’ua alettih tunnistua, jotta muajilman yhteisö on vaštuušša omista turvattomimmista jäšenistäh, kumpaset monie vuosišatoja on šäilytetty ta šuojeltu planetan kulttuurin ta luonnon moninaisutta.
On jo vietetty kakši kantakanšojen kanšainvälistä vuosikymmentä, on luajittu YK:n kantakanšojen oikevukših liittyjät erikoismekanismit, on pijetty Muajilman kantarahvahien konferenšši. Vuotena 2017 muajilmašša juhlittih YK:n deklaratijon alkuperäiskanšojen oikeukšista kymmenvuotispäivyä. Tämä dokumentti on šuanun minimistandartin ašeman kantakanšojen oikevukšien turvuamisešša. Deklaratijon 17., 21., 23., 24. ta 29. pykälän mukah oikevuš tervehyöh on šyrjimätöin, taša-arvoni, ta šuurin oša valtijoista on otettu vaštuun turvata šen täytäntöhpanuo.
Täštä julkaisušta työ šuatta šelvyä, jotta meijän pitäy vielä äijän ruatua kantakanšojen tervehyön alalla, meijän on piäštävä läpi monista vaššukšista. Eri muat ta alovehet erotah toini toisešta, ennen kaikkie talouvellisešti, mi vaikuttau yleisen tervehyšhoijon tašoh. Tilannehta pahentau vieläi še, jotta kantakanšat ušeičči eletäh pahapiäšysissä paikoissa. Ka juuri še auttauki heitä šäilyttämäh ainutluatusie kulttuurija. Ta juuri näissä kulttuuriloissa on arvokkahie tietoja, kumpaset annetah elämänvoimua ta ollah tervehyön lähtehie. Šentäh avuan propleman ratkaisomiseh on kantarahvahien ta valtijojen molommin puolin hyötysäššä keškenäisvaikutukšešša.
Täššä julkaisušša työ šuatta tuttavuštuo tutkimukšeh ”Kantakanšat ta oikevuš tervehyöh, kiinittyän erikoista huomijota lapših ta nuorisoh”, kumpasen on valmissettu YK:n kantakanšojen oikevukših liittyjän eksperttimekanismin asientuntijat. Tutkimukšešša on käsitelty muajilman eri alovehien parahan praktiikan esimerkkijä ta kantakanšojen oikevutta tervehyöh kanšaivälisien standarttien kontekstissa. Tutkimukšen lopušša on eksperttien šuositukšie valtijojen, YK:n laitokšien šekä iče kantakanšojen atressih.
Julkaisun toini oša on Venäjän kantakanšojen tervehyshoituo ta keštävyä kehityštä käsittelijän eksperttiseminarin piätöšdokumentti. Še koškou kantakanšojen tervehyön šuojeluo, liäkäripalvelujen järještämistä karjalaisien ta vepšäläisien eläntäpaikoissa. Huomijota on kiinitetty ruumihillisen ta henkellisen tervehyön kyšymykših ta šiih, mitein ekologija šekä kielen ta kulttuurin turvallisuš vaikutetah tervehyöh.
Aleksei Cikarev
